Pertti Kurikan nimipäivien euroviisukarsintavoitto on upea asia. Jätkät on tullut nähtyä livenä pariinkin kertaan ja sekä Perttiin että Kariin tutustuttua Kallion kulmilla.
Yhtye ei ole mikään viisuja varten perustettu päiväperho tai levy-yhtiömogulien kaupallinen tuote vaan viitisen vuotta keikkaillut kunnon räkäinen punk-bändi, joka tekee biisit itse ja nauttii arvostusta punk-skenessä laidasta laitaan. Ja onhan PKN tehnyt ulkomaan kiertueenkin, ja dokumentti Kovasikajuttu on kerrassaan loistava.
Perusnillittäjänä nillitän kuitenkin muutamasta asiasta:
- On sääli, että jätkät joutuivat lauantaina vetämään singbackinä biisin - siis niin, että vain laulu tuli livenä. Esimerkiksi Pertin muikeat kitararevitykset biisin lopuksi näyttävät lähinnä huvittavilta kun lavalle kasatusta Marshall-pinosta ei kuulu pihahdustakaan.
VAADITAAN ETTÄ PKN SAA SOITTAA WIENISSÄ TÄYSIN LIVENÄ!
Siinä olisi autotune-taustanauhapelleille ihmettelemistä, kun kuulevat kerran elämässään livesoittoa!
- Lauma poliitikkoperskärpäsiäkin on nyt huomannut vammaisten olemassaolon ja että niillähän voi kerätä eduskuntavaaleissa irtopisteitä. Joukossa on samoja naamareita, jotka eduskunnassa tuskin korvaa lotkauttavat vammaisille - ellei ole tilaisuus "säästää" leikkaamalla heidän palvelujaan.
VAADITAAN ETTÄ NYT HOIDETTAISIIN KUNTOON YK:N VAMMAISTEN OIKEUKSIA KOSKEVAN YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINTI!
Toivon, että tästä "pikkuseikasta" nostavat ääntä kansainväliset mediat ja että Stubb tai joku muu poliittisen eliitin jäsen joutuu tätä kommentoimaan. Ymmärrän että seitsemän vuotta on poliitikolle lyhyt aika ryhtyä tuumasta toimeen, mutta pliis - edes tämän kerran?
- Kehitysvammaiset ovat nyt cool. Toivon, että vammaiset ovat cool myös silloin, kun heille ollaan rakentamassa asuntoja ja muita palveluja naapuriin. Toivon, että vammaiset ovat yhtä cool myös silloin kun mietitään, mitä palveluja missäkin tuotetaan ja miten. Toivon, että vammaiset ovat ihan yhtä cool silloin, kun päätetään, paljonko investoidaan rakentamisen esteettömyyteen. Ja on hienoa, että vammaiset ovat cool myös silloin, kun pohditaan, pitäisikö vammaisille tarjota parempia töitä ja maksaa työstä kunnon palkka.
Kuinka moni muuten muistaa, että vuosi sitten Pertti Kurikan nimipäivät keräsi nimiä aloitteeseen, jossa vastustettiin vammaispalvelujen kilpailutusta? Ilmeisesti yhtye eivätkä vammaiset olleet silloin cooleja, koska aloite sai vain reilut 5000 allekirjoitusta eikä näin ollen edennyt eduskuntakäsittelyyn. Muun muassa Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea allekirjoitti kokouksessaan syksyllä 2013 aloitteen ja puolueemme aktiivit keräsivät siihen nimiä.
MITÄ JOS PISTETTÄISIIN ALOITE JA NIMIENKERUU UUDELLEEN KÄYNTIIN? JA OIKEASTI ALLEKIRJOITETTAISIIN SE?
Jos vammaiset ovat cool ja jokainen Pertti Kurikan nimipäiviä euroviisukarsinnoissa äänestänyt allekirjoittaa, niin aloite menee heittämällä eduskuntaan. Tässä on linkki alkuperäiseen aloitteeseen >>>
Kommari eduskuntaan 2015
maanantai 2. maaliskuuta 2015
tiistai 24. helmikuuta 2015
Perussuomalaiset: Timo Soinia palvova taitamattomien selkäänpuukottajien uskonlahko?
Selkäänpuukotusta, vallantavoittelua, kähmintää
ja amatöörien toilailua – sellaista on toiminta perussuomalaisten kenttätasolla.
Pohjois-Pohjanmaan PerusNaisten puheenjohtaja ja Oulun kaupungin
varavaltuutettu Sirpa Ahola-Laurila
ei pihistele kritiikissään.
Maanantaina julkaistussa kirjassaan Soinin kupla (Into) Ahola-Laurila ruotii jytkypuolueen toimintakulttuuria. Pätevää väkeä ajetaan sivuraiteelle ja valtaa annetaan puoluejohdon suosikeille. Kaiken yllä häärää puheenjohtaja Timo Soini, joka on kaiken arvostelun ja kritiikin yläpuolella. Ahola-Laurila vertaa perussuomalaisten kenttäväkeä pahimmillaan jopa uskonlahkoon: niin vankkumaton on luotto johtaja Soiniin.
Maanantaina julkaistussa kirjassaan Soinin kupla (Into) Ahola-Laurila ruotii jytkypuolueen toimintakulttuuria. Pätevää väkeä ajetaan sivuraiteelle ja valtaa annetaan puoluejohdon suosikeille. Kaiken yllä häärää puheenjohtaja Timo Soini, joka on kaiken arvostelun ja kritiikin yläpuolella. Ahola-Laurila vertaa perussuomalaisten kenttäväkeä pahimmillaan jopa uskonlahkoon: niin vankkumaton on luotto johtaja Soiniin.
Sirpa Ahola-Laurila kirjanjulkistamistilaisuudessa Helsingissä. |
Yhteiskunnallisesti aktiivinen Sirpa Ahola-Laurila lähti itse mukaan perussuomalaisiin tekemään uudenlaista politiikkaa. Pettymys oli suuri, kun naisille olikin puolueessa varattu vain kahvinkeittäjän rooli.
Paikallistasolla toiminta on välillä mitä sattuu: perussuomalaisten puoluesäännöistä ei piitata, yhdistyslainsäädännöstä puhumattakaan. Ahola-Laurilan mukaan kyse on usein puhtaasta taitamattomuudesta, mutta puolueen johto ei hänen mukaansa piittaa jäsenistönsä kouluttamisesta parempaan järjestötoimintaan.
Ahola-Laurila pitää kummallisena esimerkiksi
sitä, että perussuomalaiset keskittää miljoonakaupalla puoluetukea ja jäsenmaksuja PerussuomalaistenTukisäätiölle, jota hallinnoivat salamyhkäisesti Soini ja vanhat SMP:n aikaiset
puoluejyrät. Mitään laitonta järjestelyssä ei sinänsä ole, mutta sitä tuskin voi pitää
erityisen eettisenä tai demokraattisena.
Eduskuntaryhmän suurimpana mokana
Ahola-Laurila pitää viitasaarelaisen kohukansanedustaja Teuvo Hakkaraisen tekemää aloitetta, jossa nuoria olisi pakotettu palkattomaan
työharjoitteluun Hakkaraisen omistamalle sahalle. Liki koko eduskuntaryhmä
allekirjoitti Hakkaraisen käsittämättömän röyhkeän aloitteen – valtaosa edes
sisältöä tuntematta, koska oli kuulemma tapana tukea puoluetoverin aloitteita. Ahola-Laurilan
mukaan vastaavat hölmöydet vievät ”työväenpuolueen” viittaa havittelevalta puolueelta
uskottavuutta raskaalla kädellä.
Samanlainen töppäys oli kaksi vuotta sitten puolueen mepin Sampo Terhon esittelemä ultrakapitalistinen talousohjelma, jossa kyykytettiin köyhiä oikein kunnolla. Puoluejohto ennätti irtisanoutumaan Terhon paperista, mutta Ahola-Laurilan mielestä tämänkaltainen tempoilu herättää enemmän ihmetystä kuin luottamusta puolueen toimintaan.
Samanlainen töppäys oli kaksi vuotta sitten puolueen mepin Sampo Terhon esittelemä ultrakapitalistinen talousohjelma, jossa kyykytettiin köyhiä oikein kunnolla. Puoluejohto ennätti irtisanoutumaan Terhon paperista, mutta Ahola-Laurilan mielestä tämänkaltainen tempoilu herättää enemmän ihmetystä kuin luottamusta puolueen toimintaan.
Kansanmieheksi profiloituneen Soinin kuuluisat
letkautuksetkaan eivät ole spontaaneja tai kentältä poimittuja, vaan laskelmoitua
mainosmies Jukka Jusulan tuottamaa
täsmäviestintää, jolla rakennetaan brändiä nimeltä Timo Soini.
Puheenjohtaja Soini itse leimasi Ahola-Laurilan
kirjan jo etukäteen mustamaalaamiseksi – kirjaa lukematta. Ahola-Laurila haluaa
omien sanojensa mukaan vilpittömästi puhdistaa puolueen ilmapiiriä. Hän ei aio
jättää perussuomalaisia vaan peräänkuuluttaa avointa keskustelua toimintakulttuurista
ja sen epäkohdista.
Puoluejohto kuittaa perussuomalaisten
ongelmat sillä, että puolueesta voi lähteä jos meno ei miellytä. On
käsittämätöntä, jos ongelmista ei voi edes keskustella, ihmettelee
Ahola-Laurila. Hänen mukaansa perussuomalaisten holtiton meno, epämääräisyys ja Soinin palvonta ajavat ihmisiä pois puolueesta ja syövät kannatusta. Tämä on näkynyt kaventuneena kannatuksena. Soinin kuplassa elävät persut eivät enää tämän kevään vaaleissa jytkyä toista.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Kuluttajakansalainen houkutellaan toimimaan valtaapitävien hyväksi
Mielipidemittausten mukaan suomalaiset kannattavat
yhä laajaa pohjoismaista hyvinvointimallia. Esimerkiksi THL:n joulukuussa julkaisema tutkimus kertoo, että suomalaiset suosivat julkissektorivetoista
hyvinvointivaltiota ja pitävät köyhien ja rikkaiden välistä kuilua liian
suurena. Yksityisten palveluiden kannatus on jopa pudonnut viimeisen kymmenen
vuoden aikana selvästi. Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää sosiaaliturvan
tasoa sopivana tai liian matalana. Moni olisi valmis maksamaan mieluummin
enemmän veroja kuin tinkimään julkisista palveluista ja tulonsiirroista.
Silti vaaliuurnilla suomalaiset vuosi
toisensa jälkeen antavat äänensä puolueille, jotka tekevät heidän tahtonsa
vastaista politiikkaa: leikkaavat julkisia palveluja ja tulonsiirtoja,
yksityistävät yhteistä omaisuutta, keventävät veroja ja kasvattavat tuloeroja. Miten
tätä ristiriitaa voisi ymmärtää?
Vuonna 2010 ilmestyneessä
artikkelikokoelmassa Valta Suomessa pohditaan tätä ongelmaa. Suurin selittävä
tekijä löytyy siitä, miten kansalaisuus, käsitys itsestämme on kehittynyt.
Samalla puolueiden yhteiskunnallinen rooli on muuttunut.
Suomessa on 1980-luvun jälkeen
voimistunut uudenlainen vallankäytön tapa. Taloutta on vapautettu kansallisesta
sääntelystä. Prosessiin on liitetty joukko poliittisia ideoita, jotka ovat määritelleet
uudelleen kansallisvaltion ja kansalaisen tehtäviä. On synnytetty taloudellisen
globalisaation arkijärki, joka määrittää sitä mikä on järkevää ja toivottavaa.
Nyky-Suomesta on tehty valmentajavaltio,
jonka keskeiset ideat ovat tulleet yrityselämästä. Markkinamekanismi, kilpailu,
tehokkuus, innovaatioiden ja kasvun korostaminen, uudet teknologiat sekä
kansalaisten ymmärtäminen asiakkaina ovat murentaneet perinteistä
hyvinvointivaltiota.
Kilpailu ja kilpailukyky ovat
nykyjärjestelmämme avainsanoja. Kilpailu on yksilöllisyyden tae ja osa
demokratiaa. Sen vuoksi kilpailun rajoittaminen ja kilpailulogiikan haastaminen
esimerkiksi solidaarisuudella tai jakamisella tulkitaan helposti loukkauksina
koko kansanvaltaa vastaan.
Kansalainen ja kuluttaja muodostavat nykymodernissa
yhteiskunnassa uuden sekasikiön, kuluttajakansalaisen, joka on yrityksen
kaltainen, erilaisten panostusten riskejä ja tuottomahdollisuuksia laskelmoiva
yksikkö. Ihminen on ennen kaikkea homo economicus, taloudellinen ihminen, oman
itsensä yrittäjä.
Ristiriitaista on, että uusliberaali
kuluttajakansalaisuus korostaa voimaantumista ja aktiivista toimijuutta – mutta
vain tietyissä raameissa, jotka määrittävät kapitalistiset markkinat ja
kilpailu. Tämä edustaa uudenlaista alistamisen muotoa, jossa hallitsevassa
asemassa olevat esittävät oman etunsa yleisiksi eduiksi ja houkuttelevat
hallitut toimimaan valtaapitävien hyväksi. Tämä toistuu myös vaaleissa, kun
kansa äänestää ”oikein” – uusintaa itsensä kuluttajakansalaisena ja samalla
koko järjestelmän.
Muutos voi tulla vain vallitsevan logiikan ulkopuolelta – haastamalla
arkijärki ja yleisesti hyväksytyt totuudet ja itsestään selvyydet.
Maksuhäiriömerkintä tekee ihmisestä lainsuojattoman
Suomessa on satojatuhansia
maksuhäiriömerkinnän omaavia kansalaisia. Nämä ihmiset ovat joutuneet
tilanteeseen monista eri syistä, usein tahtomattaan. Monet heistä maksavat
ulosoton kautta velkojaan, mutta tämä sinänsä oikeutettu menettely ei suinkaan
vielä riitä. On kehitetty mitä moninaisimpia suoranaisia rangaistuksia, joilla
näitä ahdingossa olevia kansalaisia piinataan.
Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa muun
muassa asunnon, työpaikan, pankkitilin ja vakuutusten saamista. Myös ulosoton
niin sanottu suojaraja eli rahamäärä, joka velalliselle jää käytettäväksi
välttämättömiin menoihin kuukaudessa, on Suomessa kohtuuttoman alhainen.
Maksuhäiriömerkintä voi olla voimassa
jopa 18-23 vuotta, pitempään kuin Suomessa elinkautisvanki istuu tuomiotaan. Nykyinen
systeemi voi pahimmassa tapauksessa rampauttaa velallisen koko elämän.
Maksuhäiriöisten tilanne pitää ottaa
esille, kun seuraavan hallituksen ohjelmasta neuvotellaan. On pohdittava
erilaisia keinoja, miten ylivelkaantuneiden asemaa voidaan kohentaa. Esimerkiksi
Yhdysvalloissa on mahdollista tehdä niin sanottu henkilökohtainen konkurssi,
jossa velat voi saada anteeksi kolmessa vuodessa.
torstai 12. helmikuuta 2015
Perussuomalaisten rasistinen maahanmuuttopolitiikka polkee ihmisoikeuksia ja perustuslakia
Rasismi
tuli osaksi suomalaista päivänpolitiikkaa eduskuntavaalien alla 1991. Samoihin
aikoihin Suomi oli sukeltamassa lamaan ja maahan saapui parisen tuhatta
pakolaista Somaliasta. Pirkanmaalainen poliisi Sulo Aittoniemi nousi SMP:n
listoilta kansanedustajaksi avoimen maahanmuuttovastaisilla ja rasistisilla kannanotoilla.
Vuoden
2003 eduskuntavaaleissa SMP oli historiaa. Sen työtä jatkoi Timo Soinin johtama
perussuomalaiset, jonka ääniharava, nyrkkeilijä ja televisiopainija Tony Halme
teki räikeän rasistista kampanjaa. Näihin aikoihin Soini selvästi aisti
maahanmuuttovastaisten ja rasististen piirien potentiaalin – saihan Halme yli
16 000 ääntä, pääasiassa itäisestä Helsingistä.
Siitä
asti Soini on hyväksynyt perussuomalaisten riveissä avoimen rasistisilla ja
äärioikeistolaisilla tunnuksilla ratsastavaa väkeä. Varsinainen läpimurto
tapahtui viime vaaleissa, kun eduskuntaan nousi Jussi Halla-ahon vanavedessä
useita esimerkiksi äärioikeistolaisen Suomen Sisun jäseniä ja sympatisoijaa. Homma-foorumin
rasistit saivat salonkikelpoisen edustuksen maamme korkeimpaan päättävään
elimeen.
Soini
on operoinut rasismilla taitavasti kaksilla korteilla. Toisaalta Soini on irtisanoutunut
suorasta rasismista ja pyrkinyt vähättelemään ja pehmentämään julkisuuteen
nousseita pahimpia ylilyöntejä. Toisaalta Soini antaa tietyissä kysymyksissä
rasisteille vapaat kädet. Soini on kunnon populistina pyrkinyt miellyttämään
useita leirejä eikä polttamaan siltoja mihinkään suuntaan (samaa taktiikkaa
Soini käyttää rasismin ohella muun muassa EU-politiikassaan).
Kun
perussuomalaiset alkoivat muodostaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa kevään
eduskuntavaaleihin, antoi Soini työn Halla-aholle ja kumppaneille. Jälki on sen mukaista.
Suomen historiassa ei ole vähään aikaan nähty yhtä korkean tason
asiakirjaa, jossa vastaavalla tavalla poljettaisiin ihmisoikeuksia ja Suomen
perustuslakia. Asiaa ovat kommentoineet verkossa jo muun muassa Sakari Timonen
sekä Jussi Förbom avoimessa kirjeessään Timo Soinille.
Ohjelmassa
ehdotetaan esimerkiksi, että sosiaaliturvan varassa eläviä maahanmuuttajia pakkosiirretään
sinne, missä heidän asumisensa voidaan edullisimmin järjestää. Toimeentulotuesta
päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea
hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille. Perussuomalaiset ajavat
myös kerjäämisen kieltoa.
Perussuomalaisten
maahanmuutto-ohjelmassa vaaditaan, että laki ja viranomaiset kohtelevat ihmisiä
eri tavalla heidän etnisen taustansa perusteella. Myös ihmisten
elinmahdollisuudet ja heidän perusoikeuksiensa toteutuminen ovat riippuvaisia etnisestä
taustasta. Tämä on selvää apartheid-politiikkaa.
On
pakko ihmetellä, allekirjoittavatko todellakin kaikki perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaat
ja puolueen kannattajat ja äänestäjät näin räikeästi ihmisoikeuksia ja
perustuslakia polkevan poliittisen ohjelman?
torstai 5. helmikuuta 2015
Eduskunnassa on SKP:n mentävä aukko
Suomen kommunistinen puolue lähtee eduskuntavaaleihin haastajana ja vaihtoehdon esittäjänä. Lue pääkirjoitukseni Tiedonantajan verkkolehdestä ja tule mukaan: otetaan yhdessä SKP:lle sille kuuluva paikka eduskunnasta!
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Runebergin päivänä runoutta
Tänään
Runebergin päivää voi juhlia lukemalla runoutta. Omia lempirunoilijoitani ovat
muun muassa Elvi Sinervo, Katri Vala, Arvo Turtiainen, Pentti Saarikoski, Arto
Melleri, Märta Tikkanen, Tapani Kinnunen, Esa Hirvonen, Harri Holtinkoski, Mika
Terho, JK Ihalainen, Marjo Isopahkala, Ville Hytönen ja Kari Aartoma.
Alla
on Arvo Turtiaisen runo Luokalleni. Runo löytyy Arvo Turtiaisen (1904-1980)
esikoiskokoelmasta Muutos (Kirjailijain kustannusliike 1936).
Nauttikaa
sanataiteesta!
Mukana
olen
kun
väkevä työmies
kaivaa
kuopan maahan.
Ruosteesta
ruskeat kivet
heittää
hän syrjään,
sitkeä
sininen savi
taipuu
lapion alla,
kanki
puree soraa,
hän
nostaa päänsä, katsoo:
Tähän
on talo nouseva.
Mukana
olen
luokkani
laulaja.
Osani
sydän on olla,
kuten
sinun osasi käsi,
yksinkertaisin
sanoin,
tunnet
ne sinä ja minä,
olen
laulava työn
ja
taisteluittemme laulun.
Mukana
olen
kun
nostat työstäsi palkan.
Niukat
markat näen
ja
vaimosi raskaan huolen.
Mukana
olen
lastesi
köyhyyden luona,
ja
vatsasi nälkä,
huultesi
kirous
on
silloin lauluni oleva.
Mukana
olen
kun
työkalun levätä annat,
rinnalla
seison
kun
luisen nyrkkisi nostat,
taistelet
leipäsi, palkkasi vuoksi.
Hehkuva
syytös,
rautainen
vaatimus
on
silloin lauluni oleva.
Mukana
olen
kun
punaisen lippusi nostat.
Mukana
olen
kun
kautta raskaiden vuosien kuljet,
kapinan
tulessa, vallankumouksen yössä,
tappion
päivist
voittojen
vuosiin saavut.
Mukana
olen
kun
talo on valmis,
joukossa
seison
kun
laulamme yhdessä laulun,
väkevän
sydämen, väkevien käsien laulun.
Seisomme
rinnan rikkaiden valojen alla,
tuuheat
puistot, tornit nousevat sineen.
Seisomme
rinnan taistelun vuosista tulleet,
katsomme
taakse ja eteen:
Uusi
maailma nousee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)